Yahoo Web Search

  1. Yhdysvallat – Wikipedia

    fi.wikipedia.org › wiki › Yhdysvallat

    Amerikan yhdysvallat ( engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin maa.

  2. Yhdysvallat - Wikiwand

    www.wikiwand.com › fi › Yhdysvallat

    Amerikan yhdysvallat eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin maa. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin maa, vesialueet mukaan luettuna se on ...

  3. Yhdysvallat toisessa maailmansodassa – Wikipedia

    fi.wikipedia.org › wiki › Yhdysvallat_toisessa
    • Tuki Liittoutuneille
    • Liittyminen Sotaan Ja Sodan alkuvaiheet
    • Sota Euroopassa
    • Tyynenmeren Sota
    • Sodan jälkeen

    Toinen maailmansota alkoi Adolf Hitlerin Saksan hyökkäyksestä Puolaan. Rooseveltin hallinto hylkäsi Yhdysvaltain isolationalistisen ulkopolitiikan ja allekirjoitti Lend-Lease-ohjelman, jossa yhdysvaltalaisia puolustustarvikkeita toimitettiin Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Ranskalle, Neuvostoliitolle ja Kiinalle sodassa akselivaltoja vastaan. Maailmansodan päättyessä taloutensa sodankäyntiin mobilisoinut Yhdysvallat vastasi yli puolesta maailman teollisuustuotannosta. 14. elokuuta 1941 presidentti Roosevelt ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Winston Churchill antoivat Atlantin julistuksen, jossa maat ilmoittivat tavoitteistaan sodanjälkeisessä tulevaisuudessa.

    7. joulukuuta 1941 Japanin keisarikunta, Saksan liittolainen Tyynellämerellä, teki 2 403 yhdysvaltalaisen hengen vaatineen yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harborissa Havaijilla. Yhdysvaltain laivaston aluksista upposivat viisi taistelulaivaa, kolme risteilijää, kolme hävittäjää, mutta Japanin suunnitelma tuhota Yhdysvaltain koko Tyynenmeren-laivasto kokonaan epäonnistui. 8. joulukuuta 1941 presidentti Roosevelt piti puheen Yhdysvaltain kongressille, joka antoi sodanjulistuksen Japanille. 11. joulukuuta 1941 Saksa julisti sodan Yhdysvalloille, mikä laajensi Euroopan-sodan maailmanlaajuiseksi konfliktiksi. Yhdysvallat astui sotaan liittoutuneiden puolella. Ensimmäisen puolen vuoden yhdysvaltalaiset joutuivat perääntymään Tyynellämerellä, jossa japanilaiset linnoittivat Tyynenmeren saaret ja Euroopan mailta vallatut Kaakkois-Aasian siirtomaat. Vuoden 1942 kesäkuun alkupuoliskolla yhdysvaltalaiset saavuttivat voiton Midwayn taistelussa ja sotilaallinen voimatas...

    Vuonna 1944 Yhdysvallat lähetti joukkoja ja kalustoa Länsi-Eurooppaan suunnattua massiivista maihinnousua varten. 6. kesäkuuta 1944 operaatio Overlord alkoi länsiliittoutuneiden maihinnousulla Normandian rannikolle Ranskassa. Kahdessa kuukaudessa liittoutuneet varmistivat sillanpääasemia Pohjois-Ranskassa, mikä avasi länsirintaman Euroopassa ja puristi Saksan länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton väliin. Länsiliittoutuneet vapauttivat Ranskan, Belgian, Luxemburgin ja Alankomaat Saksan miehityshallinnosta. Vuoden 1944 joulukuussa alkoi natsi-Saksan hyökkäys Ardenneille, jossa saksalaiset aikoivat piirittää länsirintaman yhdysvaltalaiset ja brittiläiset joukot mottiin. Yhdysvaltain vahvistusjoukkojen kuitenkin onnistui ajaa saksalaiset pois Ardenneilta ja Saksan viimeinen offensiivi tyrehtyi. Kun Saksan puolustus alkoi romahtaa, Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta käynnistivät Saksan asutuskeskusten ilmapommitukset, joissa lähes kaikki saksalaiset suurkaupungit tuhottiin maan tas...

    Saksan kukistumisen jälkeen Yhdysvaltain sotaponnistelut kääntyivät Tyynenmeren sodan päättämiseksi. Yhdysvaltain laivasto tuhosi täysin Japanin keisarillisen laivaston ja ilmavoimat. Yhdysvaltalaiset pommittajat alkoivat hävittää Japanin kaupunkeja muun muassa Tokion, Osakan ja Koben suurissa palopommituksissa. Iwo Jiman ja Okinawan saarten valtaamisen jälkeen Yhdysvallat laati suunnitelman Japanin maihinnoususta, joka nimettiin operaatio Downfalliksi. Operaatio Downfall kuitenkin peruuttiin, koska yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset tiedemiehet kehittivät Manhattan-projektissa maailman ensimmäisen atomipommin. Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset ja Neuvostoliiton hyökkäys Japanin joukkoja vastaan Mantšuriassa painostivat Japanin hallituksen hyväksymään Potsdamin julistuksen ehdot. 15. elokuuta 1945 Japanin hallituksen valtuutetut allekirjoittivat ehdottoman antautumissopimuksen Yhdysvaltain laivaston taistelulaivan USS Missourinkannella. Japanin antautuminen päätti toisen maailmans...

    Uuden maailmansodan estämiseksi sodan voittajavaltiot perustivat 24. lokakuuta 1945 maailmanlaajuiseksi rauhanjärjestöksi Yhdistyneet kansakunnat. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin Yhdysvalloissa: sen peruskirja allekirjoitettiin San Franciscossa ja sen päämaja sijaitsee New Yorkissa. Yhdysvalloista tuli yksi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostonviidestä pysyvästä jäsenmaasta ja täten vaikutusvaltainen tekijä maailmanpolitiikassa.

  4. Bill of Rights (Yhdysvallat) – Wikipedia

    fi.m.wikipedia.org › wiki › Bill_of_Rights_(Yhdysvallat)

    Bill of Rights käsittää Yhdysvaltain perustuslain kymmenen ensimmäistä lisäystä, joiden tarkoitus on turvata kansalaisten perusoikeudet. Ne laadittiin myöhemmän Yhdysvaltain presidentin James Madisonin aloitteesta. Ne hyväksyttiin kongressissa 25. syyskuuta 1789 ja ne astuivat voimaan 15. joulukuuta 1791, kun 3/4 osavaltioista ...

  5. Yhdysvaltain ulkopolitiikka – Wikipedia

    fi.wikipedia.org › wiki › Yhdysvaltain_ulkopolitiikka
    • Yksinapaiseen maailmaan
    • Bushin Aika
    • Barack Obaman Ulkopolitiikkaa
    • Donald Trumpin Ulkopolitiikka

    Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Ensimmäinen sotilasinterventio kylmän sodan kontekstin ulkopuolella kohdistui Panamaan. Sen jälkeen presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen epäonnisesti sujuneeseen Somalian operaatioon. Clinton toimi myös välittäjänä neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä. Yhdysvallat osallistui myös Jugoslavian sisällissotaan sekä Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.

    Clintonin seuraaja George W. Bushin hallintokausi muuttui syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat lähti laajasti kansainvälisesti tuettuna lopettamaan Talibanin vallan Afganistanin operaatiolla. Vuonna 2002 Bushin hallinto julkaisi kansallisen turvallisuusstrategian, jossa maa varasi oikeuden iskeä maita vastaan, jotka saattaisivat olla uhaksi USA:lle. Uuden doktriinin julkaisemisen jälkeen Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Saddam Husseinin Irakiin ilman YK:n mandaattia. Sotaa vastustivat myös monet länsimaat, kuten Saksa ja Ranska. Bushin kaudella Yhdysvallat jättäytyi Kioton ilmastosopimuksenulkopuolelle. Bushin kaudella USA aloitti myös suunnitelmat ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamisesta Eurooppaan, mikä kiristi USA:n ja Venäjän välejä.

    Vaalikampanjassaan Barack Obama korosti diplomatian merkitystä ja lupasi keskustella myös USA:n vastustajien kanssa. Obaman noustua presidentiksi USA:n ja Venäjän välejä liennytettiin ja Obama esitti Prahassa vuonna 2009 ajatuksen "ydinaseettomasta maailmasta". Barack Obaman kahden presidenttikauden (2009-2017) suurimpina ulkopoliittisina saavutuksina luetellaan yleisesti Pariisin ilmastosopimus, Kuuban-suhteiden lientyminen ja Iranin ydinohjelmasopimuksen syntyminen. Huhtikuussa 2009 Obama esitti siis Prahassa idealistisen ajatuksen ydinaseettomasta maailmasta ja sen jälkeen hän sai vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon. Obaman suhdetta muslimimaailmaan ovat leimanneet arabikevät ja edellisen presidentin aloittama terrorismin vastainen sota. Kautensa aluksi Obama piti Kairossa kesäkuussa 2009 tärkeän puheen, jossa hän tahtoi vetää eron maltillisten muslimimaiden ja islamilaisen terrorismin välille. Elettä kiiteltiin. Eräänlainen merkkipaalu oli myös terroristijohtaja Osama bin Ladeni...

    Donald Trumpinvaltakaudella vuodesta 2017 lähtien liittolaisuus Euroopan kanssa on ollut vahvasti koetuksella.Trumpin mielestä sotilasliitto Naton eurooppalaiset liittolaiset ovat vapaamatkustajia, jotka eivät osallistu kustannuksiin riittävästi ja piiloutuvat Yhdysvaltain asearsenaalin taa turvaan. Trumpin ulkopoliittisessa ajattelussa myös EU on saanut epäilyttävän toimijan leiman. Trymp toteuttí elokuussa 2017 Yhdysvaltain vetäytymisen Pariisin ilmastosopimuksestaja toukokuussa 2018 maan vetäytymisen Iranin ydinsopimuksesta. Lähi-idän politiikassa välit Israelin kanssa ovat tiivistynet entisestään. Trump tunnusti joulukuussa 2017 Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja ilmoitti Yhdysvaltojen siirtävän suurlähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin. Tammikuussa 2020 Trump esitteli Lähi-idän rauhansuunnitelman, joka laillistaisi Israelin siirtokunnat, muodostaisi pirstaleisen palestiinalaisvaltion, liittäisi Israelin valloittamat alueet virallisesti osaksi juutalaisvaltiota ja työntäisi...

  6. Yhdysvallat wikipedia - Yahoo-Zoekresultaten

    nl.search.yahoo.com › mobile › s

    Yhdysvallat wikipedia - Yahoo-Zoekresultaten. Yhdysvallat toisessa maailmansodassa. Vuoden 1945 Okinawan taistelu oli eräs toisen maailmansodan suurimmista taisteluista, johon Yhdysvallat osallistui. Yhdysvallat osallistui toiseen maailmansotaan Euroopassa liittoutuneiden puolella akselivaltoja vastaan ja Tyynellämerellä Japania vastaan.

  7. Euroopan yhdysvallat - Wiktionary

    en.wiktionary.org › wiki › Euroopan_yhdysvallat

    Wikipedia fi. Etymology ... Inflection of Euroopan yhdysvallat (Kotus type 9/kala, lt-ll gradation) nominative — Euroopan yhdysvallat: genitive —

  8. Yhdysvaltain naisten jalkapallomaajoukkue – Wikipedia

    fi.wikipedia.org › wiki › Yhdysvaltain_naisten

    Yhdysvaltain naisten jalkapallomaajoukkue. Yhdysvallat 14–0 Dominik. tasav. Yhdysvaltain naisten jalkapallomaajoukkue ( engl. United States women's national soccer team) edustaa Yhdysvaltoja naisten jalkapallon kansainvälisissä otteluissa. Se on naisten jalkapallon kaikkien aikojen menestynein maajoukkue. Yhdysvallat on saavuttanut mitalin ...

  9. New Finnish fighter jet procurement programme - Wikipedia

    en.wikipedia.org › wiki › New_Finnish_fighter_jet

    The New Finnish fighter jet procurement programme of the Ministry of Defence aims to acquire new multirole fighters for Finland to replace the current Hornet fighters.If completed, the acquisition will be the most expensive state purchase ever made by Finland.

  10. Olavi Munkki - Wikipedia

    en.wikipedia.org › wiki › Olavi_Munkki

    Olavi Munkki. Olavi Munkki (July 8, 1909 Viipuri – March 4, 1978 Helsinki) was Finnish diplomat. Munkki completed his undergraduate degree in 1929 and completed a degree in law in 1936. Munkki moved to the Finnish Ministry for Foreign Affairs in 1937 and served as Assistant at the Finnish Embassy in London from 1937 to 1942, as Secretary of ...

  11. People also search for