Search results
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918. Molempia maita hallitsi sama Habsburg-suvun hallitsija arvonimillä Itävallan keisari ja Unkarin kuningas, mutta niillä oli omat parlamenttinsa ja sisäpolitiikkansa. Hallitsijana oli keisari Frans Joosef suurimman osan siitä ajasta, jolloin valtakunta oli tämän nimisenä ...
Ludvig II (Unkari) Ludvig II Hans Krellin muotokuvassa vuodelta 1522. Ludvig II ( 1. heinäkuuta 1506 – 29. elokuuta 1526 Mohács) oli Unkarin ja Böömin kuningas vuosina 1516 – 1526. Ludvig II seurasi kuninkaana isäänsä Vladislav II :ta. Unkari oli hänen valtaan noustessaan taloudellisissa vaikeuksissa ja maata uhkasi Osmanien valtakunta.
Česká republika) eli Tšekki ( tšek. Česko ), joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola. Tšekin 10,6 miljoonasta asukkaasta suuren enemmistön muodostavat slaaveihin lukeutuvat tšekit. Maan pääkaupunki on Vltavajoen varrella sijaitseva Praha .
4 Unkarin neuvostotasavalta (1919) 5 Unkarin tasavalta (1919–1920) 6 Unkarin kuningaskunta (1920–1946) 6.1 Kansallisen yhtenäisyyden hallitus (1944–1945) 6.2 Väliaikainen hallitus (1944–1946) 7 Unkarin toinen tasavalta (1946–1949) 8 Unkarin kansantasavalta (1949–1989) 8.1 Presidentillisen neuvoston puheenjohtaja.
Unkarin kansalaiset ovat myös Euroopan unionin kansalaisia . Unkari menetti isoja osia alueistaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Siksi monia etnisiä unkarilaisia asuu naapurimaissa. Vuonna 2010 hyväksytyn lain mukaan heidän on helppo hakea Unkarin kansalaisuutta. [2]
Unkari on viime vuosikymmeninä ollut karsintalohkossaan usein kolmas. Lähimpänä arvokilpailupaikkaa Unkari oli tuona aikana 1998 MM-kilpailuiden karsinnoissa, kun se oli omassa lohkossaan toinen ja eteni jatkokarsintoihin, joissa kuitenkin kärsi molemmissa otteluissa Jugoslaviaa vastaan rökäletappion (1–7, 5–0).
Suhteet solmittiin uudelleen lokakuussa 1949. Syksyllä 1956 monet suomalaiset avustivat Unkarin kansannousua: Suomessa järjestettiin verenluovutusta, kerättiin rahaa ja sidontatarvikkeita sekä julkaistiin runoja – ainoa Unkarin vuoden 1956 kansannoususta kertova ooppera on suomalaisen Einojuhani Rautavaaran teos. [1]
